Luentoviikko 3.6. Käytön seurannan perusteet
Jukka Huhtamäki
Lean Startup -menetelmä (ks. esimerkiksi Lean Startup ja datalla ohjattu kehitystyö) kannustaa mittaamaan ainoastaan olennaisia asioita. Näinhän se on, turhat tai turhamaiset mittarit (vanity metrics) eivät (välttämättä) auta ohjaamaan palvelukehitystä oikeaan suuntaan.
Yleisesti on kuitenkin niin, että jonkinlaisia mittauksia on syytä tehdä joka tapauksessa. Jos kehittäjällä ei ole mitään tietoa käyttäjien toiminnasta, päätöksiä tehdään erilaisten oletusten varassa.
Tavoitteena arjen toimintatutkimus (action research) elävien koelaboratorioiden (Living Labs, ks. Mäntylä, 2008) hengessä. Taustaa
Yksinkertaiset perusperiaatteet ovat sekä Webin heikkous että vahvuus.
Hyperlinkit ovat yksisuuntaisia:
<a href="http://tut.fi/">TTY</a>
Mikään yksittäinen taho ei hallitse Webiä kokonaisuutena: edes hakukoneet eivät tavoita kaikkia Web-sivuja.
Seuraus: kun julkaiset sivun Webiin, sinulla ei oletusarvoisesti ole mahdollisuutta tietää kuka sivujasi lukee tai esimerkiksi tietää ketkä sivuihisi viittaavat.
Esimerkiksi blogijärjestelmissä ongelma on pyritty ratkaisemaan takaisinviittausmekanismilla (Linkback: RefBack, Trackback, Pingback).
Organisaatioiden intraneteissä ja muissa suljetuissa järjestelmissä tilanne on toki hallitumpi.
Miten käytön seuranta toimii?
Webin tekninen tomintaperiaate tiivistettynä:
Selain liittää tekemiensä HTTP-pyyntöjen mukaan tietoa selaimesta ja käyttäjästä. Lisää tietoa voidaan kerätä javascriptaamalla.
Yleistäen voidaan viitata käyttökontekstiin. Käyttäjästä näillä keinoin saadaan selville lähinnä äidinkieli ja sekään tieto ei ole luotettava.
Kohti käytön seurantaa - (valitettavasti) kolmannen osapuolen välineiden avustuksella
Web-ohjelmoinnin perustaidot hallitseva pääsee eteenpäin edellä esitellyillä ohjelmointiin perustuvilla keinoilla.
Toinen vaihtoehto on ottaa käyttöön valmis käytönseurantaratkaisu. Vaihtoehtoja:
Kotimainen Snoobi on esimerkki maksullisesta käytönseurantapalvelusta.
Tosiasia: esimerkiksi Google särähtää monen käyttäjän silmään eikä siksi ole täysin ongelmavapaa ratkaisu.
Hypermedian ohjelmointia järjestettiin opetusperiodeilla 4 ja 5:
Hypermedian ohjelmoinnin kevään 2009 toteutuskerran prujun lukukerrat
(tehtävä: etsi tentti):
Vaikuttamistaidot.fi on nuorille suunnattu vuorovaikutteinen oppimateriaali vaikuttamisen taitojen opiskelun tueksi. Palveluun saavutaan seuraavasti:
Google Analytics on kolmannen osapuolen tarjoamien vaihtoehtojen aatelia, joten sen läpikäynti antaa kattavan kuvan käytön seurannan mahdollisuuksista.
Pureudutaan seuraavaksi Google Analytics -palvelun toimintaan:
Tosiasia: Google särähtää monen käyttäjän silmään eikä siksi ole täysin ongelmavapaa ratkaisu.
Kokeillaan löydämmekö Analytics-palvelun tuella vastauksia joihinkin yleisesti askarruttaviin kysymyksiin:
Mitä sinä haluaisit tietää palvelusi käyttäjistä ja heidän toiminnastaan sivustoillasi tai verkkopalvelussasi?
Verkkopalveluiden (mukaan lukien sosiaalisen median) käytön analytiikan tuella pyritään vastaamaan neljään keskeiseen kysymykseen (Croll & Sean, 2009; Tebest, 2010):
Pohdintaa käytön seurannasta:
Sisäänrakennettujen ratkaisujen verraton etu: seuranta toimii aina eikä aiheuta käyttäjässä (turhaa) huolta.
Yhteenveto ja johtopäätökset: