MAT-81000 Ohjelmallinen sisällönhallinta (7 op)

Vastuuvapauslauseke (Disclaimer)

Ohjelmallinen sisällönhallinta järjestetään nyt kolmatta kertaa. Kokonaisuus elää edelleen voimakkaasti

• Luennoitsijalla ei ole tavoitteena koota tästä luentoprujusta valmista pakettia vaan aihepiirin teemojen painotuksia ja oppimisen kannalta toimivaa esitysjärjestystä on tarkoitus kypsytellä yhteistyössä kanssanne
• Tulemme siis ainakin maistamaan omaa koiranruokaamme (eating your own dog food)

Myös verkko-oppimisympäristöalusta on edelleen pohdinnassa. Aikaisemmin käytössä oli TTY-Piiri ,vrt. kevään 2016 luentopäiväkirja.

Mistä on kysymys?

Yksinkertaisen asiointipalvelun toteuttamisesta kohti ohjelmallista sisällönhallintaa ja "eleganttia Web-ATK:ta"

Esimerkki 1

Ian Mullan: Johnny Cash Has Been EVERYWHERE (Man)!

Esimerkki 2

Avoindata.net

Esimerkki 3

Junat.net ja "Ajattelin, että tämä on tehty aiemminkin, mutta ei"

Esimerkki 4

Cartodb.com Geotagged Tweets mentioning #JeSuisCharlie, Paris time zone, January 7, 2015

Esimerkki 5

Bot Code Examples

Bonus

Lippukauppa 2.0 - tee se itse!

Ohjelmallinen sisällönhallinta, kevät 2017

Luennoitsija: Jukka Huhtamäki (vastaanotto: to 13-14)

Yhteystiedot: jukka.huhtamaki@tut.fi (040-5854771 - sähköpostilla tavoitat todennäköisemmin)

Huone: FB321, Tuotantotalous ja tietojohtaminen

Luennot: maanantaisin kello 14-16 ja keskiviikkoisin 9-10 Sähkötalon salissa SJ204.

Harjoitukset: ei harjoituksia (ellei tarvetta ilmene)

Kotisivu: työn alla!

Twitter: #ohsiha

Suorittaminen: harjoitustyö ja tentti (vaihtoehtoisesti: luentopäiväkirja)

Muodolliset esitiedot

Opintojakson tarkoituksenmukainen suorittaminen edellyttää ymmärrystä sekä hypermedian keskeisistä periaatteista että ohjelmoinnin perusteista:

• Johdatus hypermediaan (tai Hypermedian perusteet) tai vastaavat tiedot - moniko suorittanut?
• Ohjelmointitaito välttämätön (~ Ohjelmointi II tai Laaja ohjelmointi)
• Suositeltavia esimerkiksi Web-ohjelmointi, Johdatus tietokantoihin ja Structured Documents

Opintojakson sisältö ja vaatimustaso asettuu mukavasti opiskelijan omien taitojen mukaiseksi - suorittaminen toki edellyttää tietyn minimitason saavuttamista.

Opintojakson sisältö ja suorittaminen

Ohjelmallinen sisällönhallinta jatkoi aikaisemmin siitä mihin Johdatus hypermediaan päätti (muutoksia!). Keskiössä on sisällönhallinnan automatisointi sekä vuorovaikutteisten (Web-) informaatiojärjestelmien (hypermediasovellusten) toiminnallisuus ja sen teknisesti laadukas toteuttaminen.

Opintojakson teemakokonaisuudet:

• Menetelmät: Ohjelmallinen sisällönhallinta. Informaatiojärjestelmän ominaisuudet, joiden toteuttaminen edellyttää ohjelmointia. Verkkopalveluiden yleiset periaatteet ja toiminnallisuus. Hajautetut informaatiojärjestelmät. Mahdollisuudet ja rajoitteet.
• Sovellukset: Informaatiojärjestelmien ja hypermedian yleisten ideoiden toteuttaminen Web-teknologiaan perustuvissa sovelluksissa. Verkkopalvelun toteuttaminen sivupohjakielen (template-kieli) ja relaatiotietokannan avulla.
• Tekniikka: Vapaavalintaisella teknologialla (PHP, Python, JavaScript, Ruby) toteutettu Web-sovelluskehys. Perinteisesti PHP: Hypertext Preprocessor (PHP) -kieli ja MySQL-tietokanta. Tarkempi tekninen rajaus: Linux/Apache/MySQL/PHP (LAMP). Valittavissa.

Haluatko datatieteilijäksi?

Web yleensä ja sosiaalinen media erityisesti tuottavat joka päivä valtavan määrän uutta dataa, jota analysoimalla on mahdollista tuottaa uutta tietoa ihmisistä - esimerkiksi heidän tarpeistaan arvonluonnin tueksi.

Ammattinimike data scientist on ilmestynyt laajempaan käyttöön viime aikoina. Haussa on yhdistelmä taitoja:

• (Web-)tietojenkäsittely (koostepalvelut, informaation visualisointi, korkea vuorovaikutus).
• Edistyneet algoritmit (tilastolliset menetelmät, matematiikka, signaalinkäsittely, koneoppiminen, verkostoanalyysi).
• Käytettävyys ja käyttökokemus (user experience, UX)!

Kasvuyrittäjyyspotentiaalia: Which department is educating data scientists in Finland? Startups NEED these folks (hard-core CS pros with UX skills)., kysyi Petteri Koponen jo muutama vuotta sitten ja asia on edelleen ajankohtainen.

Datajournalistit soveltavat vastaavanlaista osaamista uudenlaisten journalististen ratkaisujen kehittämisessä.

Entä Web-ohjelmoijaksi?

• Rautaista Web-ohjelmointiosaamista tavoittelevia opiskelijoita kannustetaan suorittamaan Ohjelmallisen sisällönhallinnan ohella myös opintojakso Web-ohjelmointi.
• Opintojaksot tarkastelevat osin samoja teemoja, mutta näkökulmat ja painotukset eroavat toisistaan:
  • Ohjelmallinen sisällönhallinta lähestyy informaatiojärjestelmiä käyttöliittymän, tietosisällön käsittelyn automatisoinnin ja sovelluksen toiminnallisuuden näkökulmista.
  • Web-ohjelmoinnissa pääpaino on verkkopalveluiden teknisesti laadukkaassa totetuksessa (keväällä 2017 Node JS -kehyksellä?).
• Opintojaksojen suorittaminen rinnakkain on mahdollista ja myös hyödyllistä. Huomioi kuitenkin esitiedot ja harjoitustöiden vaatima työmäärä.

Opiskelusta - mitä opintojaksolla oppii?

Näkökulma on erityisesti asioiden sovelluksista riippumattomien perusteiden opiskelu: ohjelmistot ja teknologiat tulevat ja menevät, ideat pysyvät.

Opintojakson tavoitteena on vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä tarkoittaa ohjelmallinen sisällönhallinta? Mitä keinoja on olemassa ohjelmallisen sisällönhallinnan toteuttamiseen?
• Mitä toimintoja ohjelmallinen sisällönhallinta edellyttää ja miten ominaisuudet toteutetaan?
• Mitkä ovat ohjelmoinnin tuomat lisäarvot hypermediasovelluksen toteuttamisessa?
• Mitä yleisiä ominaisuuksia verkkopalveluissa on? Miten ominaisuudet toteutetaan käytännössä?
• Mitä keinoja informaatiojärjestelmän käyttäjän toiminnan tukemiseen on olemassa? Mitä niiden toteutuksessa on otettava huomioon?

Esimerkiksi mukautuvien järjestelmien toteuttaminen edellyttää käytännössä aina ohjelmointia.

Myös tekniikkaa

Toimintojen ja prosessien ohella kevään aikana käydään läpi myös teknisempiä kysymyksiä:

• Minkälainen on tietokantapohjaisen verkkopalvelun arkkitehtuuri? Entä hajautetun verkkopalvelun?
• Mitä vaihtoehtoisia toteutusteknologioita on olemassa? Miten valitaan tarkoituksenmukainen teknologia?
• Miten toteutetaan rikkaan vuorovaikutuksen mahdollistavia sovelluksia saavutettavasti?
• Minkälaista on on käytettävien ja käyttökelpoisten verkkopalveluiden toteuttamisen mahdollistava teknologia?

Kaksi pääteemaa

Keväällä 2017 opintojakson sisällöt kahteen keskeiseen kokonaisuuteen:

• Opetusjakso 4: Dynaamiset dokumentit
• Opetusjakso 5: Informaatiojärjestelmän toteuttaminen

Käsiteltävät asiat ja painotukset muuttuvat vuosittain. Huomattava osa opintojakson sisällöstä avautuu harjoitusten, itseopiskelun ja harjoitustyön kautta.

Prujun lisäksi luennoilla käydään läpi paljon käytännön esimerkkejä ja muuta asiaan liittyvää.

Ajantaiset tiedot opintojakson sisällöstä löytyvät aina luentopäiväkirjasta - jahka sen toteutus selviää.

Mistä opintojaksolla puhutaan?

Katso luentosuunnitelma.

Harjoitustyö

• Harjoitustyön tekeminen on olennainen osa kevään työskentelyä. Harjoitustyön aihe on vapaavalintainen ja myös toteutusteknologiassa on valinnaisuutta.
• Keväällä 2017 edetään suoraviivaisesti korkean tason sovellus- ja järjestelmäkehitykseen ja jätetään teknologiset yksityiskohdat käsiteltäväksi esim. Web-ohjelmointi -opintojaksolla. Toki yksityiskohtia oppii myös harjoitustyötä tehdessä.
• Harjoitustyön lopputuloksena syntyy portfoliollinen toteutettuja ominaisuuksia ja niiden tiiviit kuvaukset valittyyn oppimisympäristöalustaan julkaistuna.
• Harjoitustyöhön toteutetuista ominaisuuksista jaetaan pisteitä.

Suorittaminen numeroina - yksityiskohdat vielä mietinnässä

• Kevään päätteeksi järjestetään kolme tehtävää sisältävä tentti, josta voi kerätä (3 x 6 =) 18 pistettä.
• Harjoitustyöhön liittyvistä toiminnoista ja ominaisuuksista jaetaan yhteensä 18 pistettä.
• Suorittaminen edellyttää vähintään 12 pisteen keräämistä tentistä ja yhteensä 15 pisteen keräämistä tentistä ja harjoitustyöstä.
• Harjoitustyön kaksitoista ensimmäistä pistettä toimivat "neljäntenä ja viidentenä tenttitehtävänä"; ne siis vaikuttavat suoraan arvosanaan.
• Viimeiset kuusi pistettä toimivat perinteisinä porkkanapisteinä: Pienimmät yksittäisestä tehttitehtävästä kerätyt pisteet korvataan porkkanapisteillä jos korvaaminen nostaa arvosanaa.

Luentopäiväkirja - vaihtoehto tentille

• Tiivistelmä kustakin luentoviikosta: 150 sanaa
• Viisi oivallusta tai tärkeintä oppimaasi asiaa
• Yhdestä kolmeen kehitysehdotusta luentoviikon antiin
• Ilmoita Jukalle mikäli olet kiinnostunut luentopäiväkirjalla suorittamisesta

Pisterajat

Opintojakson arvosana muodostuu seuraavasti:

• 0 < 15 (ja >= 12 tentistä)
• 1 >= 15 ja < 18
• 2 >= 18 ja < 21
• 3 >= 21 ja < 24
• 4 >= 24 ja < 27
• 5 >= 27

Muistettavaa & vinkkejä opiskeluun

• Ohjelmallinen sisällönhallinta ja informaatiojärjestelmät != Web. Toteutukset ovat mahdollisia eri tavoin ja eri menetelmin (älypuhelinten sovellukset, Flash, MS Silverlight, Delphi, ..., Universal Windows Platform, Cocoa, Ubuntu, ...)
• Laadukkaan sovelluksen tekeminen edellyttää aina sen sovellusalueen sisällöllistä osaamista, jonka parissa työskennellään. Laajoista osaamisvaatimuksista johtuen informaatiojärjestelmien kehittäminen on käytännössä aina ryhmätyötä.
• Suhtaudu sovelluksiin, menetelmiin ja teoriaan kriittisesti. Kysy koko ajan: miksi näin? mitä tämä tarkoittaa? miten tätä voisi käyttää? mikä tässä on olennaista?
• Muista että informaatiojärjestelmät & tietokoneet ovat ihmisen ihmiselle tekemiä asioita & kapistuksia: suhtaudu niihin sen mukaisesti (hyvässä ja pahassa). "Näin on aina tehty" on harvoin hyvä perustelu.

Vielä pari vinkkiä

Kannattaa muistaa, että opintojakso suoritetaan siksi, että asioita opiskeltaisiin ja opittaisiin, eli:

• Paikkaa tiedon reiät: yhden käsiteltävän osa-alueen, esimerkiksi ohjelmoinnin, hallitseminen on hyvä asia, mutta kannattaa yrittää laajentaa näkökulmaansa ja pohtia josko informaatiojärjestelmien kehittäminen olisi muutakin kuin vain X:n tekemistä.
• Ole oma-aloitteinen: jos jokin asia on jo tuttua, syvennä oma-aloitteisesti tietojasi siitä etsimällä itse lisämateriaalia!
• Älä ylenkatso noviiseja: jokainen oppii asioita joskus ensimmäistä kertaa. Vastaa mielestäsi turhan helppoihin kysymyksiinkin asiallisesti. Vältä jargonia (pätee myös luennoitsijaan!).

Rikkaus: informaatiojärjestelmien kehittäminen on tämän päivän käsityöläisyyttä: tekemällä oppii eikä osaaminen ole ikinä valmis.

Opintojakson opetusmuoto ja materiaali

Oppimateriaalin rungon muodostaa tämä käsillä oleva luentopruju, jonka on jäsentää hajanainen asia, erityisesti otsikot, hallittavaan muotoon ja toimia muistilappuna luentojen sisältöön. HUOM! Luentorunko ei missään tapauksessa sisällä koko oppimateriaalia, vaan ainoastaan jäsentää sitä!

Luentorungon lisäksi opintojakson sisältöön kuuluvat

• oppimisympäristöalustaan julkaistut koosteet eri aiheista
• luentojen yhteydessä vapaamuotoisesti (esim. taululla tai tietokone-esimerkkien avulla) käsitellyt asiat
• luentorungossa ja kotisivulla mainitut lähteet (soveltuvin osin, totta kai)
• harjoitustyö

Luentorunkoa julkaistaan luentojen edetessä toteutuskerran kotisivuilla.

Keskeinen kirjallisuus

O'Reilly Medialla riittää tarjontaa Web Development -teeman alla.

Muutamia esimerkkejä

• Jurney, R. (2013). Agile Data Science (p. 178). O’Reilly Media. Saatavilla: http://shop.oreilly.com/product/0636920025054.do
• Kazil & Jarmul (2015). Data Wrangling with Python: Tips and Tools to Make Your Life Easier (p. 486). O'Reilly Media. Saatavilla: http://shop.oreilly.com/product/0636920032861.do

TTY:n Kirjasto tarjoaa pääsyn kattavaan kokoelmaan sähköisiä kirjoja ja julkaisuja - jaetaan kirjavinkkejä kevään edetessä!

Jukan kirjakokoelmassa on joukko teemaan liittyviä opuksia.

Esimerkkejä verkkomateriaalista

W3C:n määrittelevät teknologiat ovat keskeisessä roolissa:

• The World Wide Web Consortium (ks. http://www.w3.org/ )

PHP-sovellusten kehittäjille suunnattua materiaalia tarjoavat esim.

• PHP-kielen kotisivut: php.net (http://www.php.net/)
• Johdanto PHP-kieleen: PHP Tutorial (http://www.w3schools.com/php/)
• Stack Overflow: Questions tagged with PHP

Myös HTML5-kieleen ja muihin ajankohtaisiin Web-teknologioihin perehtymiseen löytyy tukimateriaalia pilvin pimein.

Teknologiat

Opintojaksolla käytettävä tekniikkapatteri (LAMP) on vapaasti jaossa:

• Linux: maun mukaan esimerkiksi Ubuntu tai Debian.
• Apache: http://httpd.apache.org/download.cgi
• MySQL: http://dev.mysql.com/downloads/
• PHP: http://www.php.net/downloads.php
• Asennusohje: http://www.php.net/manual/en/install.php

Eri käyttöjärjestelmiin löytyy valmiiksi paketoituja kokonaisuuksia (WampServer, MAMP, XAMPP), joiden tuella asentaminen on suoraviivaista.

Cloud9 IDE, Heroku ja muut verkossa (pilvipalveluina) tarjolla olevat kehitys- ja tuotantoympäristöt tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon oman palvelimen ylläpitämiselle.

1. Ohjelmallinen sisällönhallinta

Ohjelmointi mahdollistaa sisällönhallinnan (kerääminen, jalostaminen) automatisoinnin, toteutustyön automatisoinnin, monikanavajulkaisemisen sekä vuorovaikutuksen ja hajautuksen toteuttamisen. Nyt ohjelmallista sisällönhallintaa käsitellään lähinnä Web-pohjaisten verkkopalvelujen näkökulmasta:

• Web on olennaisilta osiltaan tekstimuotoista hypermediaa (HTML, SVG): näkymien ohjelmallinen tuottaminen on suoraviivaista
• Valtaosa informaatiojärjestelmistä on tällä hetkellä Webissä: opintojakson opit voidaan siirtää suoraviivaisesti tuotantokäyttöön
• Web-soveltajien käytössä on joukko ilmaisuvoimaisia teknologioita informaatiojärjestelmien toteuttamiseen

Ohjelmoinnilla on keskeinen rooli myös multimediaan tai tiedon visualisointiin kallellaan olevissa informaatiojärjestelmissä (Flash, Visual Basic, MS Silverlight, Java, Delphi, ...). Näissä ohjelmointi keskittyy erityisesti vuorovaikutuksen toteuttamiseen.

Javascriptin merkitys korostuu kaikessa ohjelmistokehityksessä.

Mekaanisen työn automatisointi

Esimerkkejä mekaanisen työn automatisoinnista:

• Monipuolisten navigoinnin apuvälineet on tarkoituksenmukaista toteuttaa ohjelmallisesti:
  • Rakenteelliset linkit (murupolku, lineaarinen navigaatio, mukautuva valikko) voidaan kaikki tuottaa yhden rakennekuvauksen perusteella ohjelmallisesti
  • Myös assosiatiivisten linkkien muodostaminen voidaan automatisoida (~suosittelijajärjestelmät)
• Tietosisällön uudelleenkäyttö onnistuu esimerkiksi tallentamalla tiedot tietokantaan tai määrämuotoiseen tekstitiedostoon ja toteuttamalla julkaisurutiinit haluttuihin muotoihin ohjelmallisesti.
• Informaatiojärjestelmän tietosisällön päivittämiseen voidaan rakentaa lomakkeisiin perustuvat toiminnot

Monikanavajulkaiseminen

Nykyaikainen Web-arkkitehtuuri erottaa toisistaan URI-tunnisteen yksilöimän resurssin ja sen representaation. Representaatio räätälöidään päätelaitteen, käyttäjän ja käyttötilanteen (=käyttökontekstin) perusteella.

Edellisen toteutus monikanavajulkaisemisen keinoin:

• Räätälöity julkaiseminen (vrt. Multiple Authoring): resurssista julkaistaan kiinteä joukko representaatiota, joista valitaan jakelukontekstiin sopiva vaihtoehto.
• Joustava julkaiseminen (vrt. Flexible Authoring): representaatio räätälöidään pyynnön mukana välitettävän jakelukontekstin kuvauksen perusteella (vrt. content negotiation).
• Nykyaikainen tapa monikanavaisuuden toteuttamiseen: responsiivinen design

Sekä räätälöity että joustava julkaiseminen on syytä toteuttaa ohjelmallisesti.

Vuorovaikutuksen toteuttaminen

Käyttäjän syötteeseen reagointi edellyttää (navigointia lukuun ottamatta) aina ohjelmointia. Esimerkiksi lomakkeen käsittely tapahtuu aina ohjelmallisesti. Esimerkkejä toiminnoista:

• Informaatiojärjestelmän keskeisiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi hakutoiminto ja mahdollisuus sisällön kommentointiin (annotointi)
• Verkkopalvelun yleisiä toimintoja ovat esimerkiksi rekisteröityminen, käyttäjän tunnistaminen sekä istunnon luominen ja hallinta
• Mukautuvassa (adaptiivisessa) informaatiojärjestelmässä käyttäjästä luodaan malli, jonka perusteella sovelluksen sisältö ja navigaatio mukautetaan käyttäjälle sopivaksi
• Käyttäjän on syytä tukea opasteiden ja virheilmoitusten avulla.

Hajautetut informaatiojärjestelmät

Web 2.0 -ilmiöön usein liitetyt Web-rajapinnat (Web API) antavat kehittäjälle aidon mahdollisuuden hajautettujen informaatiojärjestelmien toteuttamiseen.

Muistatko vielä Hälytykset kartalla? Edelleen kuuma mashup-skene tuottaa uusia toinen toistaan mehukkaampia esimerkkejä Webissä tarjolla olevan tiedon yhdistelemiseen perustuviin palveluihin.

Fieldingin (2000) väitöskirjasta Architectural Styles and the Design of Network-based Software Architectures liikkeelle lähtenyt Webin ja HTTP-protokollan uusi arvostus antaa lisää tukea työlle.

Perehdymme opintojakson lopulla REST/RESTful-ajattelun perusteisiin ja käytännön soveltamiseen.

Visuaalinen analytiikka

Informaation visualisointi on onnistunut Web-teknologioilla jo muutamia vuosia (esimerkiksi Highcharts ja D3.js)

Visuaalinen analytiikka (Heer ja Shneiderman, 2012) viittaa prosessiin, jossa dataa kerätään, jalostetaan, visualisoidaan ja analysoidaan yksin ja yhdessä

Kevään mittaan mietimme muun muassa ryömijöitä, raapijoita, datan siivoamista ("tunkkaamista"?) (ehdotuksia paremmista käsitteistä otetaan vastaan!) ja visualisointia

Ohjelmointi: asiakas vai palvelin?

Asiakas-palvelin –mallin mukaan toimivassa sovelluksessa ohjelmointiin perustuvia ratkaisuja voidaan yleensä toteuttaa sekä selaimessa että palvelimella:

• Älykäs asiakas (Thick/Smart/Fat client): suuri osa sovelluksen toiminnoista on toteutettu osana asiakassovelluksen toiminnallisuutta.
• Kevyt asiakas (Thin client): sovelluksen toiminnallisuus on toteutettu osana palvelinsovellusta, asiakkaalle välitetään ainoastaan näkymiä sovelluksesta.

Web mahdollistaa sekä älykkään että yksinkertaisen asiakkaan toteuttamisen. Viimeisten vuosien aikana kehitystyö on siirtynyt asikaspainoitteiseksi.

"Palvelin on ystävä"?

Selaimeen tai muuhun asiakassovellukseen toteutettujen ratkaisuiden toimintavarmuus on Webissä edelleen vaihteleva ja erilaiset toteutustekniikat (AJAX, JavaScript/ECMAScript, Java-sovelmat, Flash, MS Silverlight, ...) ovat vahvasti sidoksissa käyttöympäristöön:

• Parhaassa mahdollisessa tapauksessa kaikilla on käytössään toimiva perustoteutus tietystä palvelusta ja teknologian salliessa käytössä on rikas käyttöliittymä kaikilla herkuilla, ks. Responsive Web Design Progressive enhancement ja Unobtrusive JavaScript.
• Ohjelmallisessa sisällönhallinnassa keskitytään palvelimella toimiviin ratkaisuihin, mutta myös selainohjelmointia käydään läpi esimerkiksi visualisointien toteuttamisen yhteydessä.
• Harjoitustyössä voit vapaasti kokeilla myös selaimeen painottuvaa toteutusta. Esim. React tai muilla JS-kehyksillä on hyvä haaste varsinkin kokeneemmille kehittäjille.

Lopuksi

Näe metsä puilta:

• Web-soveltajien käytössä olevat ilmaisuvoimaiset ohjelmointikielet, erilaiset koostepalveluiden eli "Web-survosten" (mashup) kehittämiseen tarkoitetut kirjastot ja rajapinnat, sovellusten toteuttamista merkittävästi suoraviivaistavat sovelluskehykset ja W3-konsortion Semanttinen Web työvälineineen antavat todellisen mahdollisuuden uusien mielikuvituksellisten (ja vanhojen, jo unohdettujen) ideoiden toteuttamiseen.
• Sosiaalinen media, Web-palveluiden APIt ja esimerkiksi avoin data ruokkivat kiihtyvään tahtiin kehittyvää Web-kehittäjien ekosysteemiä. Kehittäjien luovuus on se keskeisin rajoite.
• Opintojakson keskeisenä tavoitteena on tutustua joukkoon hypermedian ja informaatiojärjestelmien tutkimuksessa kehitettyjä ja/tai nykyaikaisista käytännöistä kumpuavia ideoita ja oppia miten ideat voidaan käytännössä toteuttaa käytössä olevien ilmaisuvoimaisten teknologioiden tuella.